Jouduin siirtämään basilikan pois paahteesta, koska se kuivui tomaattien edessä todella nopeasti. Rehua pitää nimittäin kastella koko ajan. Saviruukussa oleva basilika on ollut koko kesän tuossa samaisessa paikassa, ja se voi oikein mainiosti. Valkoisessa muoviruukussa oleva basilika ei oikein pidä olostaan. Pitäisiköhän sillekin laittaa saviruukku? En tiedä kannattaako sitä enää tänä vuonna siirtää, mutta voihan se olla että on pakko.

Basilikan vieressä vasemmassa laidassa on parveketomaatti, väristä en ole varma. Niihin on jo tullut raakileita:

Blagovest F1-tomaatti on kukkinut jo jonkin aikaa, mutta epäilen, että sitä vaivaa jokin tauti. Sen lehdet ovat ihan laikukkaat ja kukat eivät oikein tahdo kehittyä tomaateiksi. Vaihdoin tänään kaikki mahdolliset tukinarut sukkahousuversioihin. Huomasin, että alin naru oli vahingoittanut runkoa jonkin verran. Toivottavasti tomsku ei nyt kuole tuohon! Olen myös joutunut sumuttelemaan tomaatin multaa mäntysuopaliuoksella, koska sinne on pesiytynyt pikkukärpäsiä jonkin verran. Joutunee keksimään jonkin toisen keinon kohta, esim vesilasin, ettei juuret vahingoitu suopaliuoksesta.

6.7.2010	12.7.2010
13.7.2010	19.7.2010
22.7.2010 Lauantaina ei todellakaan ollut 17 astetta vaan alle 15! Su:na paistoi jo aurinko.	27.7.2010

Haluan vielä huomauttaa, että Imatralla oli lauantaina 24.7. todella kolea ilma. En muista olisiko mittari yltänyt edes viiteentoista asteeseen! Olimme nimittäin Imatran Muistojenajot-tapahtumassa, ja paleli niin maan pirusti. Vettä satoi aamulla mutta päivällä oli poutaa. Lauantai oli ehdottomasti heinäkuun kylmin päivä ja samalla ilmeisesti ainoa, jolloin oli alle 20 astetta lämmintä! Huhhuh, kun on muuten ollutkin kuumaa tänä kesänä

Jokaisella naisella on taatusti jossakin vaiheessa elämää sellaisia ohkasia sukkahousuja. Varsinkin kesällä niitä kuluu, jos on sattunut pääsemään vaikkapa jonkun kaverin häihin. Ja jokainen meistä tietää kuinka helposti ne menevät päivän mittaan myös rikki! Pistetään siis sukkikset kierrätykseen.

Lähdetään liikkeelle tästä:
1. Silputaan sukkahouujen lahkeista noin 3cm leveitä paloja / yhden “rinkulan” voi jakaa kahtia jos haluaa

2. Vaihdetaan vääränlaiset kiinnikkeet sukkahousuversioihin. Miksi sitten tämä kaupassa myytävä kasvien kiinnitysnauha ei ole hyväksi? Noh, siinä on terävät reunat, jotka voivat vahingoittaa kasvin runkoa/vartta. Samoin sukkalangat jne voivat vahingoittaa kasvia. Mitä ohuemmalla narulla kasvi sidotaan tukeen, sitä todennäköisimmin sen varsi vahingoittuu.

Sukkahousut ovat siitä kätevät, että ne joustavat. Jollei sido niillä rehua niin tiukkaan kuin mahdollista, antavat ne vielä kasvunvaraa rehun varrelle. Sukkikset eivät myöskään hierrä varren pintaa rikki. Muovinen kiinnike, jossa on rautalanka sisällä, tekee viillon jossakin vaiheessa kasvin varteen ja pahimmoillaan katkaisee sen. Kuten kuvissa näkyy, käytin menetelmää tomaatintaimissani. Tomaatin varret kasvavat vielä paksuutta melkoisesti kun ne ovat päässeet normaaliin kasvumittaansa.

Sukkahousuilla saa kätevästi tuettua muitakin oksia kasveissa toisiinsa, ilman että kasvi vahingoittuu. Esimerkiksi, olen sitonut yhden tomaatin kukintovarren kiinni tukinaruun, ettei sen varsi katkea kun tomaatit alkavat kehittyä (niihin tulee painoa)

Seuraavassa kuvassa olen sitonut posliinikukan varren keppeihin kiinni sukkahousuilla. Sen verran kävi säkää, ettei nuo tuosta kauheasti ensin erotu, kun sattui olemaan saman väriset sukkahousut kuin tukikepitkin. Parhaaltahan se näyttäisi, jos tukikepit olisivat kasvin rungon värisiä ja sukkahousut myös. Minulla ei vain sattunut olemaan tähän hätiin muita materiaaleja, niin käytin esimerkeissäni näitä. Käsittääkseni vihreitä sukkahousujakin kaupoista löytyy? Tai sitten äkkiä ostamaan niitä ARMY-kuvioisia kun ne ovat tällä hetkellä muotia! VINKKI: minulta katkesi viime kesänä pensastomaatin varsi tuulessa niin sain senkin “korjattua” sukkahousujen avulla. Otin vain huomattavasti leveämmän palasen sukkiksen lahkeesta ja kiersin sen vioittuneen tomaatinvarren ympärille lastan kera. Sidoin sen siihen kiinni samalla tavoin sukkiksella kuin olisin sitonut katkenneen ranteen siteellä. Meni noin viikko kun kasvi oli parantunut taitoskohdasta ja kasvu senkun jatkui vaan Sukkahousut siis auttoivat tähänkin!

Kävin aikaisemmin kuolaamassa paikallisessa akvaarioliikkeessä (norppis.com) uusia fisuja, koska kohta on taas muutto takaisin kerrostaloon kissojen kanssa… kunhan ilmat hieman viilenevät. Käyn täällä kotona toki päivittäin ruokkimassa kalat ja kastelemassa kukkaset. Minun niiiin tekisi mieli hankkia sellainen taistelukala. Ne urokset ovat niin komeita! Tossa on kyllä pari naaraspuoleistakin mitkä olivat melkoisen kauniita. Ne ovat paljon halvempiakin kuin urokset. Mutta ennen kuin hankin tuonne lisää mitään kaloja ajattelin hieman karsia tankkia hävittämällä sieltä toisen uppopuun. Molemmat niistä on sellaisia, ettei niistä ole varsinaisesti hyötyä kalojen piilopaikkana joten paremmin sinne sopisi jotakin tynnyriä tai muuta piiloa.

Kiikutin parvekkeelta muutamia rehuja kaverin pihalle. Vasemmassa kuvassa on mustasilmäsusanna, joka meinasi pakahtua parvekkeelleni. Laitoin sen ympärille tuollaisen kehikon, jotta se kasvaisi siihen kiinni ja tekisi sellaisen korkean kasvipatsaan. Oikeanpuoleisessa kuvassa on, uskokaa tai älkää, parveketomaatti. Kysympähän vaan, että minkä kokoiselle parvekkeelle tämä on oikein tarkoitettu? Mainoksen mukaan sen olisi pitänyt kasvaa noin 30cm korkuiseksi, mutta kyllä tämä on lämemmäs 60cm korkea

Tässä on sitten sellainen elukka, joka todennäköisimmin pisti yhden liljan poskeensa, ja teki myös hallaa daalialle. Kyseessä on isoraitayökkönen (correct me if I’m wrong). Toukka oli noin 25mm mittainen.

Ensimmäinen lilja avasi nuppunsa reilut viikko sitten ja kesäkurpitsaan on ilmestynyt kukkia

Tässä uusin tuttavuuteni, tuliunikot. Nämä kasvoivat kertakaikkiaan hirmuisen voimakkaasti helteiden aikana, joten kannattaa pitää kiinni niistä istutusohjeista jotka ovat siemenpussukan kyljessä. Näitä täytyy saada ensivuonnakin kukkapenkkiin, jos sellainen minulle sallitaan Tässä vielä tämän päivän sää ja kello on 16.30.

Tästä en tiennyt mitään kun kukkapenkkiin laitoin. Minulla ei ole hajuakaan, mikä lajike tämä on. Olin ottavinani jokun erikoislehdet omaavan akileijan, joka sittemmin paljastui sinivuokoksi, mutta sen keskeltä kasvoikin tällainen! Todella kaunis kukkanen. Vasemmalla puolella on 23.6.2010 otettu kuva ja oikealla puolella 30.6.2010 otettu kuva. Katselimme isännän kanssa tätä kaunokaista ihmeissämme, ja totesimme, että kukka näyttää aika lailla alienilta Ikään kuin sillä olisi ollut huppu, jossa on tuollaiset suipot taakse päin, ja kasvot hupun alla piilossa. Näistä ne animaatioiden tekijät saavat niitä ideoitaan hahmoille! Ei ihme, että juuri akileijoihin piti seota täydellisesti…

Tässä yksi kuva vielä erikoisemmasta, jonka lajiketta en tiedä. Epäilin sitä japaninakileijaksi. Tätä kasvaa suurimpana pusikkona tuossa tällä hetkellä.

Ennen kuin tuosta sitten kasvavat nuo istuttamani erikoiset akileija-hybridit, niin muut pihamaalla olevat lajikkeet ovat lehtoakileijoja, eli niitä yleisimpiä. Suurin osa niistä on väriltään violetteja. Pitääkin tästä lähteä digijärkkärin kanssa kuvailemaan ihanuuksia… nämä viimeisimmät kuvat täällä blogissani on otettu pokkarilla. Myöhemmin sitten kirjoitusta parvekekasvatuksesta, joka näyttää tällä hetkellä oikein lupaavalta Soon moro!

Mutta ei siinä vielä kaikki…

Pitihän minun vielä muutama setti laittaa kukkasia kasvamaan. Olen pitkään miettinyt, mitä laittaisin saamiini parvekelaatikoihin, ja päätin laittaa niihin kasvamaan krassia. Jos tuosta tulee tuuhea kasvusto, voin siirtää siitä rehuja toisiin paikkoihin melkoisen kevyesti. Asettelin myös siemenistä kasvattamani hajuherneet patoihin, joiden seuraksi laitoin sinilobeliaa. En voinut muuta kuin laitella niitä noihin multiin pieninä paloina. Kuolevat varmaan mutta ei voi sitten mitään. Tulipahan “taas” kokeiltua. Samoin sirottelin noihin patoihin purppuran väristä tuoksupielusta. Se on ihan ensimmäinen kokeiluni kyseisestä rehusta.

Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy parvekelaatikkoistutukset ja minulla on tuollaisia laatikoita kaksi kappaletta. Koska niiden pohjissa ei ole reikiä (tarkoituksella), niin laitan krassit omiin ruukkuihinsa kasvamaan. Uskoisin että niitä on siten hieman helpompi hallita, ja voin vaihtaa sinne keskelle vaikka jotakin muuta jos mieleen juolahtaa.

Tein vielä yhdet kylvökset, nimittäin laitoin joitakin yrttejä kasvamaan mitä on unohtunut.

Siinä on kasvamassa persilijaa, sitruunamelissaa ja timjamia. Huomaatteko oikeassa laidassa olevan kierukan? Se on hyttyskierukka. Jostakin kumman syystä niiden paketeissa tulevien telineiden kohtalo on olla aina kurtussa tai tallottuna jossakin, niin päätin tehdä tällaiset telineet niille. Epäilen, että kukaan haluaa näiden päälle astua! Muutenkin, kun piha on suuri, ja hyttyskiekkoja tarvitaan useassa paikassa, voi tällaisilla omilla viritelmillä olla käyttöä. Hyvin yksinkertaista: puupala, joka on noin hyttyskiekon kokoinen ja sen nurjalta puolelta vasaroidaan ohut naula läpi. Voilá !

Kävin katselemassa kuinka muut rehut ovat lähteneet kasvamaan…
Mansikka on kypsyttämässä jo ensimmäisiä marjojaan

Joku käy niitä kuitenkin syömässä, en tiedä mikä. Todennäköisimmin lehtokotilo!

Aika monessa kasvissa on jo nuppuja. Tässä vasemmalla ukonkello ja oikealla ukonhattu.

Ukonkelloon oli ilmestynyt mustia kirvoja jotka pitänee tänään sumuttaa hitolleen siitä. On luvattu sen verran lämmintä säätä, että jos niitä ei hoida heti pois päivänjärjestyksestä, niin niitä on kohta joka paikassa!

Tarha-alpi on tehnyt myös nuput, jotka eivät ihan vielää ole auenneet. Oikeanpuoleisessa kuvassa puutarhavahtini käy uimassa silloin tällöin kun kuuma tulee. Kyseessähän on Foxi-hauveli (australian karjakoira).

Ja välillä maataan viileällä nurmikolla

Mansikkamaan oikea alakulma on vielä rikkaruohoja täys ja sen aion kunnostaa tässä kesän aikana. En välttämättä laita siihen mitään kasvamaan, mutta olisi sitten hieman helpompaa ensi vuonna laittaa mansikkamaa kuntoon. Se pitää rakentaa uudestaan koska alue on aikojen saatossa hieman villiintynyt. Uudet pohjustukset ja taimien takaisin laitto. Saattaa olla, että teen tämän syksyllä niin sitten keväällä ei jää niin kauheasti tekemistä. Katsotaan millainen syksy on tulossa
Koira käy välillä morjestamassa ohikulkijoita nojaamalla puutarha-aitaan. Nyt ohi ovat kulkemaisillaan naapurin lapset, joiden kanssa Foxi haluaisi niin kovasti leikkiä. Huomaa hännän heilutus!

Vuorikaunokkeja alkaa olla piha täynnä. Niitä joutunee varmasti syksyllä kaivamaan maasta ylös. Ne nimittäin valtaavat aikamoisen alueen. Tosin, niistä saisi komeat kasvustot johonkin, jossa saisivat kasvaa kaikessa rauhassa. Pitänee miettiä, mihin ne siirtäisi. Tässä pusikossa oli kolme siirrännäistä viime syksyltä, ja ajattelin ensiksi, etteivät ne lähde kasvamaan ollenkaan. Täytyy sanoa, että on melkoisen kiitollinen kasvi Ainoat miinuspuolet tälle kasville ovat ne, että lehtokotilot pitävät niitä herkullisina ja niillä on aika lyhyt kukinta-aika. Kukinto on kaunis ja siro, jopa hauraan oloinen.

Vasemmalla puolella seuraavissa kuvissa on vuorikaunokki ja oikealla puolella siperiankurjenmiekka, joka on uusi tulokas pihamaalle tämän vuoden puolella.

Taidan istuttaa tähän kukkapenkkiin pelkästään noita jalopähkämöitä, joita siinä on nyt aikamoinen puska. Asterit eivät oikein näytä tulevan siinä toimeen, eikä nuo ruusunätkelmät näytä siinä viihtyvän. Pitää vielä kokeilla laittaa siihen kunnon kepit ja siirtää kukkapenkin takana olevan kaiteen edestä köynnöskehikko suoraan tuonne alas asti. Toivotaan, että se auttaisi uudet kasvit alkuun vähän paremmin.

Toisessa kukkapenkissä asterit ovat lähteneet hyvin kasvamaan, ja siirrän todennäköisesti jalopähkämöiden takaa toiset asterit näiden kavereiksi. Yläkerrassa on odottelemassa vielä istutustaan joitakin samettikukkia, jotka joutavat tämän kukkapenkin edustalle. Minun on myös käsiteltävä nämä asterit ötökkäsumutteella, koska niihin oli tullut vihannespunkkeja. Sain erittäin hyvän vihjeen toiselta bloggarilta (voit lukea hänen kirjoituksiaan täältä), mitkä niiden torjuntakeinot voisivat olla, ja päädyin “Ei ötököitä puutarhassa – bioruiskute” -valmisteeseen. Tiedän ettei luontoa vastaan kannata kauheasti tapella, mutta jos jotakin on tehtävissä, se tehdään Nyt puutarhaan töihin!

Tässä vasemmalta katsottuna, mitä tuohon on istutettu: takarivissä 3 vierekkäistä taimea on Blagovest F1 ja loput 3 taimea paprikatomaatti. “keskikeppien” vieressä (2 kpl) on laitettu kasvamaan lajiketta MATO. Eteen on istutettu parveketomaattia neljä taimea sekä vasemman puoleisella osiolla on tuossa keskivaiheissa tuollainen pusikko niin se on rakuunaa. Oikeassa etukulmassa on basilikaa.

Vanha komposti on vielä kitkemättä, mutta toivon saavani sen tehtyä tässä junannuksen tienoilla. En aio siirrellä multia siitä mihinkään, jollei ole pakko. Ajattelin istuttaa siihen jotakin kukkasekoitusta, että jos siihen sellainen pääsisi kasvamaan vielä tämän kesän iloksi.

Tuossa näkyy vielä kasvihuoneen kulmausta ja sen ympärillä on tuollainen kangas, niin siihen kannan sepeliä, jossa voi sitten kävellä kun menee kasvihuoneessa tekemään jotakin. Nurmikon ja kasvihuonealueen välissä on puupalkki, joka erottaa nurmikon ja kävelyalueen toisistaan. Kasvihuoneen oikealle puolelle jää myös ryteikkö, jonka ehostan kukkapenkiksi. Kukkapenkin viereen tulee vesipiste (sininen tynnyri), josta saan kätevästi kukille ja tomaateille vettä kun niitä tarvitsee kastella. Vesipisteeseen tulee vesi tietenkin sadevedestä.

Lisää sitten asiasta kun olen saanut tämän alueen kunnostettua

Pitkään vinksallaan ollut portti sai muodonmuutoksen.

Portti pitäisi vielä maalata jotenkin. Edellinen portti oli hieman ajattelemattomasti rakennettu eikä se kestänyt suorassa mitenkään. Tein tällä kertaa poikkipuut että portissa säilyisi muoto paremmin.

Sain istutettua jättitatarit pation päätyyn. Asetelma on kuitenkin keskeneräinen, niin kuin kuvasta näkyy. Minulta loppuivat kivet kesken, ja monen sateisen päivän niitä huvittanut juurikaan lähteä hakemaan lisää.

Päivänsinit

Näiden tukirisujen kanssa tappelin hetkisen. Kun on tietyllä tapaa perfektionisti ja toisaalta taas ei se oo niin justiinsa -luonteinen, niin aikaa säästämiseksi kannattaisi tehdä heti hommansa siten, että ei huiski mitä sattuu. Kaiken joutuu tekemään siis kahteen kertaan Olin tälle köynnökselle tehnyt toisenlaisen tuen ja ajattelin, että kyllähän se kasvi sitten peittää tuet kun kasvaa. Ja olisi varmaankin tullut melkoisen mielenkiintoinen pusikko siihen… mutta entäs kun sitä pitää katsella monta viikkoa ennen kuin kasvi on kasvanut ja kepit peittyvät? Sikin sokin asetellut tukikepit siis aseteltiin uudelleen esteettisistä syistä. Olisi se pitänyt arvata, että ne käyvät ärsyttämään! Seuraavassa pikkukuva kasvihuoneen edistymisestä:

Kasvihuone on siinä vaiheessa, että sinne voi istuttaa tomaatit. Toivottavasti muistan ottaa tukinarut mukaan kun lähden istutuspuuhiin. Laatikkoon on tarkoitus laittaa seuraavia lajikkeita: Blagovest, Mato, Paprikatomaatti ja parveketomaatti. Ja tomaattien sekaan eturiviin laitan basilikaa. Kasvihuoneen viereen jää tilaa kukkapenkille Minulla on siihen varattuna hollanninkurjenmiekkaa. En aio tehdä tästä kukkapenkistä mitään suurta rakennelmaa, kun uskon, että aika ei riitä kaikkeen. Ennemmin yritän laajentaa koiran liikkuma-aluetta. Koira nimittäin tarvitsee hirveän paljon liikuntaa, niin tässä olisi helpotusta sen hoidossa Tarvikkeeitakin löytyy jo suurin osa valmiina että kalliiksi se ei tulisi. Noh, sitä sitten suunnittelemaan seuraavaksi.