Täytyy tässä sanoa, että jos jotakin iloa, niin myös surua… kun tulin eilen myöhään illalla kotiin, niin huomasin, että kaikki neljä seeprakalaa olivat todella huonossa kunnossa, siis ne jota kudetin. Olin siirtänyt ne yöksi toiseen akvaarioon siitä kutuvaariosta, että saan siivottua sitä vähän. Ei siinä auttanut muu kuin ottaa ne nopsaan sieltä pois ja siirtää tonne “kotiin”. Aamulla kolme naarasta oli kuollut. Uros, pikku sintti, vielä on tuolla uiskentelemassa. Sekin oli melko raato eilen, mutta kuin ihmeen kaupalla selviytyi koetuksesta. Noh, nyt on sitten niistä kutunaaraista “päästy”. Vaalin tota kutua nyt sitten oikein ahkeraan ja teen kaikkeni, että niistä kuoriutuu näiden kuolleiden poikasia Kauniita fisuja olivat… R.I.P ;( Huomasin myös, että tosta normiakvaariosta on hävinnyt johonkin naaraspuoleinen kirsikkabarbi. Liekö sekin delannu kun jouduin jahtaamaan noita seeproja tuol yhden illan… pidän tässä hieman paussia nois jahtailuissa, mutta lähipäivinä on imuroitava pohja tuosta kyl.

Huoh. Sain juuri peiteltyä toisen akvaarion, johon laitoin seeprakalat taas kutemaan. Ei siinä mennyt vissiin kuin reilu tunti, että sain ne tuolta toisesta akvaariosta edes kiinni… nyt hiki lentää – olen ansainnut kaljan
(lisää…)

Kyllä on huojentunut olotila tällä hetkellä kun on saanut päässään pähkäilyt päätökseen mitä missäkin kohtaa aikoo tehdä. Tietty mielipide voi olla sitten huomenna ihan toinen, mutta enivei, jotakin taas tehty uutta ja edistystä näkyy lähitulevaisuudessa asioihin.
(lisää…)

Uusiks meni leikki sano hämeen Heikki… elikkäs tehdääns koko systeemi uudestaan
Saattaa toki olla, etä saan pelastettua vielä tuolta jotakin. Ensinnäkin, internetti on niin täynnä kaikennäköstä tietoa mikä ei toimi alkuunkaan. Esim se, että kuinka kauan menee ylipäätään että on niitä uiskentelevia elikoita siellä tankissa. Ajattelin tehdä seuraavaa:
(lisää…)

Sanon heti tähän alkuun, että tämän kirjoitelman ei ole tarkoitus olla mikään tieteellinen teos, vaan tämä kertoo mitä omalla kohdallani on tapahtunut tai tapahtumaisillaan. Kyseessä ei siis ole mikään ohje

Tässä on seeprakala: (kutuvalmis naaras)

(lisää…)

Laitan tähän oman tarinani, kuinka olen rakentanut kutuakvaarion seeprakaloilleni. Ihan vain siksikin että jos tämä systeemi onnistuu, niin pääsee aika pienellä vaivalla tuosta rakentamisesta, sekä materiaalit tohon ei maksaneet juuri mitään.
(lisää…)

Noniin, sitä ollaan sitten hurahdettu tohon akvaariomaailmaan. En tiedä pitäskö itkeä vai nauraa, mutta varmuuden vuoksi valitaan tuo nauramispuoli

Kävin tänään katselemassa toista akvaariota itselleni, tai lähinnä noille seeprakaloille, että pääsevät kutemaan rauhassa. Siis enhä mie sil mitää teekään mutku nuo seeprakalat…
(lisää…)

Tykästyin joku aika takaperin hankkimiini petokotiloihin sen verran, että kävin noutamassa vielä toisen setin. Nyt niitä on 4 tuolla kuljeskelemassa. Ne tosiaankin putsaavat akvaariota kaikin puolin. Niitä pitää vaan olla tarpeeksi että ajavat asian. Jos kasvijätteet ja kalojen kakat loppuvat ennen aikojaan, niin niille voi tosiaankin syöttää pellettejä. Ilmeisesti niillä on tarpeeksi mässäiltävää, aloittelija kun olen näissä hommissa, niin taidan hieman liikasyöttää kaloja. Kissat muuten tuntevat akvaarioelikot nimellä fisut, koska kalojahan he syövät muutoinkin, mutta noihin ei ole koskemista. Aivan eri asia Akvaariossa siis on fisuja, ei kaloja.
(lisää…)

Päreet paloi tyystin noihin nilviäisiin ja päätin käydä metsästämässä pari petokotiloa… siis akvaariooni on ilmaantunut sellaisia pikkuruisia kasveja syöviä kotiloita. Laitan kuvan jossakin vaiheessa. Kävin jopa löytämässä nimenkin tuolle otukselle – tai kahdelle! Toinen limanuljaska on Kehäkotilo ja toinen Huppukotilo.
(lisää…)

Laitan tänne akvaariokasveista tunnistukset.
(lisää…)