Luoja kiittäköön internettiä tai sitten ei! Yksi asia on ainakin varma internetistä: tieto lisää tuskaa ja sitä on saatavilla niin paljon kuin jaksaa lukea.
Otan kantaa yhteen tahoon, jonka tekoja yleensä eniten arvostellaan, eli eduskuntaan. Olin järkyttynyt kun huomasin miten ikäjakauma on toteutunut tämän hetkisessä eduskunnassa kansanedustajien kesken. Kuulun ikäryhmään (1970-1979) joka tällä hetkellä kasvattaa lapsia ja nuoria, enkä voi olla kauhistelematta mitä tulevaisuus tuo tullessaan jos emme pian saa nuorennettua kansanedustajiamme. Eivät he voi kerta kaikkiaan edustaa meidän ikäryhmäämme kun ovat suurilta osin itse lähes eläkeikäisiä. Jopa 2,5 % heistä on sen ikäisiä että omat isovanhempani (edesmenneet) voisivat olla saman ikäisiä. Kuinka tämä on mahdollista? Vaivaiset 11 % kansanedustajista ovat alle 36-vuotiaita. 21,5 % heistä on 36-46 -vuotiaita.
Jos lähdetään sellaisista asioista liikkeelle kun väitetään “mitä vanhempi ehdokas sitä enemmän kokemusta ja viisautta”, paskat, sanon minä! Näiden kahden alemman ikäryhmän edustajat ymmärtävät varmasti paljon enemmän tästä maailmasta mitä tuo jäljelle jäävä 67,5%. Heillä on nuoria lapsia pitämässä heidät jotensakin ajantasalla mätänevistä koulujärjestelmistä, tai jokin tuttava joka on joutunut työuupumuksen tai masennuksen takia eläkkeelle liian varhaisessa vaiheessa elämäänsä. Heillä ei ole ehkä ajallisesti elämän kokemuksia niin paljoa vielää, mutta heillä on luultavimmin suurempi ystävä- tai kaveririnki jolla tehdä vertauskohteita. Henkilöllä, joka on ollut politiikassa mukana yli 20 vuotta, on suurella todennäköisyydellä muovautunut jo täysin erityyppinen tuttavapiiri, mitä hänellä oli politiikkaan lähtiessään tai huomattavasti sitä ennen. Voin lyödä vaikka vetoa, että jos menisin esimerkiksi entisen tuttavani kanssa juttelemaan, hän katsoisi minua kuin kuuluisin eri kastiin. Ei sillä ollut silloin 15 vuotta sitten mitään väliä kun oltiin nuorempia. Välillä ivailenkin itselleni, miksi ihmeessä en iskenyt tuota mukavaa miestä kun nyt olisivat pullat vielä paremmin uunissa. Noh, ehkä arvostan ihmisissä toisenlaisia piirteitä…
Politiikan pitäisi muuttua ihmiskunnan kehityksen mukaisesti. En tiedä yhtään iäkkäämpää ihmistä, jolla olisi tulevaisuudesta mitään teknologisia näkemyksiä tai tuoreita ideoita tulevaisuuden teknologiaan liittyen. Siis teknologian ja kapitalismin ympärillähän tämä maailma tuntuu pyörivän. On tietokoneet ja matkapuhelin-kamera-mp3soitin-kartturi-peli-video-vempaimet. Pitää siis pysyä kaiken tuon mukana ollakseen ‘in’ nuorison keskuudessa. Minulla on aavistus, ettei vanhempi väestö juurikaan ole ihan kaikesta perillä, vaikka haluavaisitkin, mutta tämä väestö on ainakin lähempänä, kenen lapsille noita ihmevempaimia tällä hetkellä ostetaan. Vanhemmat taasen arvostavat kansanperinteitä ja rokkenrollia.
Mutta, niinkuin Rollareiden Mick Jaggerkin halusi konserteilleen hyvästä syystä yläikärajan, haluaisin minäkin eduskuntaan samanlaisen. Vanhojen partojen olisi aika ymmärtää että he jäävät nuorempien jalkoihin jossain välissä, eikä entisiin aikoihin ole paluuta edes valtion tekemillä kauneusleikkauksilla (…budjetissa). Jos vanhempi väki eduskunnassa ei luota nuoremman väen ammattitaitoon ja tietämykseen tästä yhteiskunnasta, luottamuspula on selkeästi molemminpuolinen. Mutta suuri kiitos heille, kun ovat suoneet yhteiskunnalle mielipiteen ilmaisun vapauden ja internetin.
Kun teitä hyvät kansalaiset, medborgare juimii, tarttukaa mieluummin kynään (näppäimistöön). Älkää menkö kivittämään soneran (valtion) maksamia puhelinkoppeja (virtuaalikoppeja) kun vanhempanne (te itse) joutuvat ne kuitenkin tulevaisuudessa moninkertaisesti maksamaan!